Search

Harrastaessa hyvää vahvistamassa


Kuva: Pexels


Kuulaana elokuisena iltana, katulamppujen jo valaistessa vastakkaisen talon parvekkeita, nojasi Zaida kyynärpäillään huoneensa ikkunalautaan. Silmät seurasivat raukeasti kadulla tasaisesti huristelevien autojen liikkeitä. Mieleen tulvahti välähdyksenomaisesti tämäniltainen päivällispöytäkeskustelu. ”Kauanko tää tilanne vielä kestää.” oli Zaida yhtäkkiä kysynyt, kun ruoka ei vain tuntunut löytävän tietään lautaselta suuhun. Toinen vanhemmista keskeytti kurkunpalojen noukkimisen ja katsoi Zaidaa kysyvästi: ”Ai mikä tilanne?” ”No tää virus..” vastasi Zaida pyöritellen haarukkaa salaatinlehtien seassa.


”Niin, no vaikea sanoa”, vanhempi sanoi ja pyyhki samalla vastustelevan pikkuveljen naamasta kastiketta. ”Ehkä vuoden loppuun tai.. Riippuu siitä rokotteestakin.” ”Lehdessä luki, että tässä voi mennä vielä vuosia”, Zaida puuskahti. ”Vuosia! Tai että tää tauti jää pyörimään meidän keskelle vielä vuosisadoiksi! Mä sain just kuulla, että meidän syksyn sählyvuoro on peruttu, kun koululla ei oo nyt antaa siihen koronan takia tiloja. Bänditreenejä ei sentään ole peruttu – vielä. Enkä mä jaksais taas olla etäopetuksessa, kun koulu on nyt alkanu suht normaalisti.” Zaida sujautti yhden salaatinlehden suuhunsa ja jatkoi: ”Etähommat, oli ne ihan ok:kin välillä, mutta että koko ajan.”

Prologin Zaida on kuvitteellinen henkilö, mutta varmasti mahdollinen sellainen. Elokuun aikana on julkaistu uutisia, joiden mukaan korona-aika on vähentänyt nuorten kesätyöpaikkoja, lisännyt epävarmuutta omasta tulevaisuudesta (1), vähentänyt harrastamista (2), sekä myös mahdollisuuksia harrastamiseen (3). Toki edelleen, kuten yleensä, on isolla osalla nuoria asiat olosuhteisiin nähden todella hyvin. Monet nuoret katsovat maailmaa toiveikkain linssein ja kokevat luottamusta tulevaan sekä omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.

Ilman koronaakin suomalaisten nuorten kokema epävarmuus on ollut jyrkässä kasvussa. Siitä kertoi esimerkiksi Nuorisobarometri vuodelta 2018. Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma ja jatkuvan tietotulvan keskellä tämä totuus lävähtää tahtomattakin silmille. Jo ennen pandemiaa meillä oli ilmastonmuutos ja epästabiili poliittinen maailmantilanne. Suomen tasolla nuoria on huolettanut hyvinvointipalveluiden tulevaisuus sekä ikätovereiden syrjäytyminen. (4)


Mitä sitten tehdä? Annetaan nuorille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet tavalliseen ihanaan arkeen, johon kuuluu rutiineja, opintoja, kokeilemista, epäonnistumista, kohtaamista, jakamista sekä mukavaa ja voimauttavaa vapaa-aikaa. Harrastusten lomassa voidaan jutella nuorten omista vahvuuksista ja voimavaroista, huolistakin, mikäli sille on tarvetta. Lisätään kivan tekemisen lomassa luottamusta tulevaan, jaetaan ajatuksia, vahvistetaan itseluottamusta. Samalla tuetaan myös demokratiaa ja uskoa vaikuttamisen mahdollisuuksiin.

Mikäli olet se tyyppi, joka kohtaa nuoria omassa työssään, nyt jos koskaan on aika päivittää omaa ammatillista työkalupakkia. Voisinko kehittää itsessäni voimauttajan, innostajan ja rinnalla kulkijan rooleja? Olisiko tarvetta koulutukselle, jossa käydään läpi kohtaamisen taitoja ja vuorovaikutusta? Näistä, erilaisista harjoitteista mm. ryhmäytymiseen ja tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyen, sekä teoriatiedosta höntsäharrastamisen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyen voit lukea juuri julkaistulta Höntsäopas-sivustoltamme. Samalta sivustolta voit tilata ohjaajakoulutuksen kollegoillesi tai vaikkapa luotsaamallesi nuorten ryhmälle, joka haluaa järjestää omaehtoista vapaa-ajantoimintaa tai kehittyä vertaisohjaajuudessa. Autetaan nuoria myös tukemaan toisiaan.

Seuraavana iltana Zaida istui tapansa mukaan huoneensa ikkunan ääressä. Ohikulkijoita tarkkailevassa katseessa oli tällä kertaa mukana hentoinen hymynkare. Sählykausi pelastettu! Korvaavat tilat saatu! Lisäksi Zaida oli nähnyt tänään mainoksen, jossa kerrottiin lähistöllä järjestettävästä ilmaisesta biisinkirjoittamiskurssista. Peukalot vimmastusti naputtaen oli Zaida ilmoittautunut sinne heti siltä istumalta. Ajatus palasi tähän hetkeen. Zaida nojasi edelleen ikkunanpieleen, mutta katse kiinnittyi nyt toisen käden alla lepäävään vihkoon. Siihen oli raapustettu jo monta riviä mahdollisia biisinaiheita. Zaida hymyili nyt leveästi. Niin paljon aiheita viime keväästä ja tuntemattomasta tulevasta. Niin paljon hyvää nyt ja huomenna.


Judit Kemppilä


Kirjoittaja on toiveikas realisti, joka odottaa syksyltä aitoja kohtaamisia, innostavia haasteita ja tähtikirkkaita öitä.

Lähteet:

1. Työeläkeyhtiö Elo. 2020. ”Kysely: Nuorista joka viides jäi koronan takia ilman kesätöitä – huolena etätyön ja taloussuhdanteiden vaikutukset uraan”. 20.8.2020.

2. Kaakinen, Elina & Salomäenpää, Minna. 2020. ”Lyytikäisen perhe on lähtökuopissa starttaamaan harrastuksiin – moni miettii, uskaltaako satsata syyskauden harrastusmaksuihin”. YLE Uutiset. 12.8.2020.

3. Eromäki, Veikko & Salmi, Sara. 2020. ”Satojen junioreiden harrastus vaarassa, kun Helsinki sulkee koulusalit lähellä koteja – Salibandyseura: Sitten nuoret eivät välttämättä harrasta mitään”. YLE Uutiset. 17.8.2020.

4. Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (toim). 2019. Nuorisobarometri 2018. Nuorisotutkimusverkosto. Printek. 71-78.

38 views
Höntsä-hanketta toteuttamassa:
nuorisoseurat.png
kisis.png
odl.png
osao.png
oulu.png

Höntsä -silta eteenpäin! -hankkeen henkilörekisterin tietosuojaseloste

 

Tietosuojaseloste perustuu EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679, General Data Protection Regulation, ”GDPR”) rekisteröityjen informointivelvoitteeseen sekä kansalliseen tietosuojalakiin (1050/2018), joka on astunut Suomessa voimaan 1.1.2019.



SAAVUTETTAVUUSSELOSTE

  • Facebook Social Icon
  • Instagram Social Icon
  • Höntsän YouTube
  • Höntsä Twitter

@hontsasiltaeteenpain
#hontsasiltaeteenpain

 

www.hontsa.metropolia.fi

hontsa(at)metropolia.fi

Höntsä -silta eteenpäin! -hanke (1.2.2018-30.11.2020)
Hankekoodi: S21126

 

"Nuorista lähtevää, iloa tuottavaa, kaikille avointa höntsätoimintaa ja monialaista ohjaajuutta."

 

Höntsä - silta eteenpäin! hanketta rahoittaa

Euroopan sosiaalirahasto ESR.

Vastuuviranomaisena toimii

Pohjois-Pohjanmaan-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Metropolia Ammattikorkeakoulu