Search

Hyvinvointipäivä X 365


Kuva: Unsplash

Maailman mielenterveyspäivää vietettiin tässä lokakuussa 27. kerran. Vuosittaisen teemapäivän tarkoitus on rikkoa mielenterveyden haasteisiin liittyviä tabuja ja muistuttaa meitä kysymään toisiltamme: ”Mitä kuuluu?” Maailman mielenterveyspäivän yhteydessä uutisoitiin myös nuorten hyvinvoinnista. Syyskuussa julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän kouluterveyskyselyn tuloksia nostettiin uudestaan esille. Sen mukaan koulu-uupumus peruskoulun yläluokilla, ammattikouluissa ja lukioissa on edelleen lisääntynyt (Grönholm 2019).


Samassa radiouutisoinnissa kerrottiin, kuinka helsinkiläisen oppilaitoksen arjessa haluttiin kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin. Tämän motiivin innoittamana järjestettiin oppilaitoksessa hyvinvointiviikko. Teemaviikkoon liittyi erilaisia tapahtumia, joiden avulla haluttiin innostaa, infota ja aktivoida opiskelijoita hyvinvoinnin saralla. Tämä oppilaitos ei ole ainoa laatuaan. Internetin hakukone antaa ilmi, että vastaavanlaisia tapahtumia vietetään ympäri Suomea.



Kertahuollosta ympärivuotiseen hyvinvointiin


On hienoa, että on olemassa oma päivänsä mielenterveyden teemojen muistamiselle. Vähintään yhtä hienoa on se, että on olemassa teemaviikkoja, joiden aikana järjestetään hyvinvointia tukevaa ohjelmaa. Silti mielessä herää kysymys. Mitä sitten? Kun teemapäivän glitterit on pyyhitty kasvoilta ja kalenterista käännetty uusi sivu, onko pysyvää muutosta tapahtunut? Teemapäivien ja -viikkojen lisäksi tarvitsemme tapoja ja toimia, jotka jäävät arkeen elämään.


Opetusneuvos Niina Junttila kertoo Helsingin Sanomissa (17.09.2019), että myöhemmin syksyllä julkaistavassa lukion opetussuunnitelmassa on painotettu aikaisempaa enemmän hyvinvointia. Rakenteita on pyritty muokkaamaan jo peruskoulua koskevassa, vuonna 2016 julkaistussa uudessa opetussuunnitelmassa. Siinä korostettiin hyvinvoinnin ja mielenterveyden merkitystä oppimisen perustana. (Suomen Mielenterveys ry 2016) Alati muokkautuvassa yhteiskunnassa pärjääminen vastuuttaa kouluja ja oppilaitoksia. Elinikäinen oppiminen ei onnistu ilman vahvaa pohjatyötä peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.



Vaatimuksista riittävyyteen


Kouluterveyskyselyn tulokset eivät kerro vain siitä, miten lapset ja nuoret viihtyvät ja jaksavat kouluissa ja oppilaitoksissa. Se kertoo koko yhteiskunnasta. Riittämättömyyden tunne nousi yhdeksi asiaksi, mikä kyselyn tulosten mukaan syö nuorten jaksamista (Grönholm 2019). Siihen, miten tuota tunnetta ylläpidetään tai suitsitaan, voi vaikuttaa monilla elämän eri sektoreilla. Hyvän asian siemen – mielenterveyden ja hyvinvoinnin entistä parempi huomioiminen – on jo kylvetty koulu- ja oppilaitosmaailman multiin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin koko yhteiskunnan asia. Sadon kasvattaminen on helpompaa isommilla resursseilla.


Monien muiden tekojen lisäksi tarvitaan jouhevaa yhteistyötä nuorisotyön, harrastustoiminnan ja koulu- ja oppilaitossektorin välillä. Koulutettu vertaistuki, onnistumisia tarjoava ja turhia vaatimuksia karttava harrastustoiminta sekä nuorista aidosti kiinnostuneet harrasteohjaajat ovat keinoja parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Harrastukset ovat hyvää arjen polttoainetta, mutta mikäli lapsi tai nuori joutuu kohtaamaan myös vapaa-ajallaan liikaa vaatimuksia, ei harrastustoiminta ole enää hyvinvointia edistävää. Tarvitsemme vapaa-ajan sektorille lisää niitä, jotka kysyvät ”Mitä kuuluu?” ja tahtovat kuulla ja kohdata sen, mitä vastaajalla on sanottavanaan.



Judit Kemppilä


Kirjoittaja huoltaa itseään säännöllisen harrastamisen ja sosiaalisten suhteiden lisäksi hiljentymällä – toisin sanoen aktiivisella toimettomuudella. Hän työskentelee hankkeen projektikoordinaattorina Suomen Nuorisoseuroilla.



Lähteet:


Grönholm, Pauliina 2019. Kouluterveyskysely: Koululaisten kokema uupumus ei ole taittunut – Katso kuntakohtaiset tulokset. Helsingin Sanomat 17.09.2019. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006242134.html


Suomen Mielenterveys ry 2016. Mielenterveys osaksi uutta opetussuunnitelmaa. 26.01.2016. https://mieli.fi/fi/mielenterveys-osaksi-uutta-opetussuunnitelmaa





0 views
Höntsä-hanketta toteuttamassa:
nuorisoseurat.png
kisis.png
odl.png
osao.png
oulu.png

Höntsä -silta eteenpäin! -hankkeen henkilörekisterin tietosuojaseloste

 

Tietosuojaseloste perustuu EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679, General Data Protection Regulation, ”GDPR”) rekisteröityjen informointivelvoitteeseen sekä kansalliseen tietosuojalakiin (1050/2018), joka on astunut Suomessa voimaan 1.1.2019.



SAAVUTETTAVUUSSELOSTE

  • Facebook Social Icon
  • Instagram Social Icon
  • Höntsän YouTube
  • Höntsä Twitter

@hontsasiltaeteenpain
#hontsasiltaeteenpain

 

www.hontsa.metropolia.fi

hontsa(at)metropolia.fi

Höntsä -silta eteenpäin! -hanke (1.2.2018-30.11.2020)
Hankekoodi: S21126

 

"Nuorista lähtevää, iloa tuottavaa, kaikille avointa höntsätoimintaa ja monialaista ohjaajuutta."

 

Höntsä - silta eteenpäin! hanketta rahoittaa

Euroopan sosiaalirahasto ESR.

Vastuuviranomaisena toimii

Pohjois-Pohjanmaan-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Metropolia Ammattikorkeakoulu