Search

Luova toiminta arjen hauskuuttajana

Blogin aiemmat osat ovat keskittyneet pääosin höntsätoiminnan liikunnalliseen puoleen. Höntsä - silta eteenpäin! -hankkeen toimintamalliin sisältyy yhtä vahvasti myös kulttuuri, mikä määrittyy hankkeen toiminnoissa luovaksi toiminnaksi. Höntsäily voi siis olla myös luovaa ja taiteellista toimintaa. Luovan toiminnan hyvinvointia edistävä vaikutus tiedostetaan yhä paremmin, koska tutkimus kulttuurihyvinvoinnin parissa on lisääntynyt.


Kulttuurihyvinvointi on käsitteenä hyvin laaja-alainen. Se pitää sisällään niin ihmisen hyvään, päivittäiseen arkeen kuuluvia asioita, kuten lehdenlukua kuin myös taiteen ja kulttuurin keinoin mahdollistuvan itseilmaisun, vuorovaikutuksen ja taideharrastukset sekä kulttuurin ja taiteen kokemisen esimerkiksi museoissa, gallerioissa tai teatterissa. Kulttuurihyvinvointi on osa ihmisen kokonaisvaltaista ja koettua hyvinvointia. (Lilja-Viherlampi & Rösenlöf 2019, 20-21.)


Luova ryhmätoiminta lisää osallisuutta ja sitä kautta hyvinvointia. Luovan toiminnan kautta yksilölle mahdollistuu omiin vahvuuksiin ja voimavaroihin tutustuminen sekä ennestään tuntemattomien voimavarojen löytyminen. Luovan toiminnan osallisuutta edistävä vaikutus selittyy myös voimavaroihin käsiksi pääsyllä ja lisäksi yhteisöön kuulumisen tunteella sekä elämän merkityksellisyyden ja hallinnan kokemusten lisääntymisellä. (Huhtinen-Hildén & Isola 2019.)


Yksilössä luovuus on synnynnäinen ominaisuus, jolla on kuitenkin taipumus kadota, jos elämässä kohtaa liikaa haasteita ja vastoinkäymisiä. Luovuuden ollessa läsnä meissä kaikissa, sen vahvistaminen osoittautuu hyödylliseksi. Luovuus nimittäin näyttäytyy ongelmanratkaisukykynä ja mahdollisesti lisääntyneenä ymmärryksenä ja suvaitsevaisuutena toisia ihmisiä kohtaan. (Huhtinen-Hildén & Karjalainen 2019, 11-13) Onhan luovuus myös käyttökelpoinen ominaisuus työelämässä, sitä emme voi kieltää. Luovuus ei ole ainoastaan kyky taiteelliseen toimintaan vaan luovuutta on kyky muuttaa arkisetkin asiat hauskoiksi ja innostaviksi (Järvilehto & Järvilehto 2019, 6).


Luovuuden esiintulo tapahtuu parhaiten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta herättävässä ympäristössä. Luovuus kaihtaa kiireen ja paineen tunteita sekä toistuvasti eteentulevia haasteita. Luovuus ja luova toiminta saavat esiin myös huumorin ja ilon. Nämä mahdollistavat mukavan yhdessäolon hetken ja vaihtelua totuttuun arkeen. (Huhtinen-Hildén & Karjalainen 2019, 12-13.)


Tulevaisuudelle on maalailtu käytäntöjä, joissa koko taiteellisen toiminnan potentiaali hyvinvoinnin edistämiseksi on otettu käyttöön. Esimerkiksi oppilaitos voi hyödyntää tanssitaiteilijan ja koulupsykologin yhteistyötä nuorten stressin lievittämiseksi ja jaksamisen tukemiseksi. Kouluterveyskyselyjen tulokset kertovat, että nuorten kokema stressi ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. (Rösenlöf 2019.)


Samankaltaista tulevaisuuden kuvaa myös Höntsä - silta eteenpäin! -hanke haluaa katsella. Liikunnallisen ja luovan toiminnan avulla voidaan edistää nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Höntsä -hankkeen vaikuttavuuden arvioinnin perusteella voimme todeta, että liikunnallinen ja luova on keino tukea nuorten hyvinvointia. OSAOlla Höntsätoimintaan osallistuneista opiskelijoista 53% koki klubille osallistuminen positiivisena ja 23%:lla osallistuminen lisäsi koulussa viihtymistä.



Luovaa iloa helmikuuhun,

Sirpa & Ulla-Maija


Lähteet:

Huhtinen-Hildén & Isola 2019. Julkaisu saatavilla: (http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137914/URN_ISBN_978-952-343-329-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Järvilehto & Järvilehto 2019. PIM Olet luova. Jyväskylä: Tuuma-kustannus

Lilja-Viherlampi & Rösenlöf 2019. Julkaisu saatavilla: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167170.pdf

Rösenlöf 2019. Julkaisu saatavilla:

http://taidetutka.fi/2019/tavallista-arkea-kulttuurihyvinvointi-suomessa-vuonna-2030/

23 views

Recent Posts

See All