Luovuutta ja elämäniloa kulttuurihöntsästä

Höntsästä puhuttaessa tulee monille mieleen leikkimielinen liikuntaharrastus. Joku pallottelee kaveriporukalla höntsäfudista, toinen energisoituu työpaikan salibandyvuorolla ja kolmas lyö lätkää letkeässä jääkiekkoremmissä. Höntsällä tarkoitetaan kuitenkin kaikkea rentoa, hyvän mielen-, ei-vakavissaan otettavaa toimintaa. Höntsään sen sijaan ei kuulu itku ja hammastenkiristys, tiukkapipoinen kilpailu, syrjintä ja osoitteleva arvostelu. Höntsäily on avointa kaikille. Höntsäjengiin voi tulla toimintaa ennestään osaamaton ja oppia yhdessä.

Kulttuuria kaikille?

Höntsäily kuuluu siis jokaiseen harrastusalueeseen – myös kulttuuriin. Moni suomalainen käy säännöllisesti ainakin elokuvissa, museossa tai teatterissa ja tutkimusten mukaan kulttuurikokemuksia myös arvostetaan laajalti. Huolimatta siitä, että kulttuuriharrastukset ovat ainakin jossain määrin kaikkien ulottuvilla, ei kulttuurinkaan harrastaminen ole täysin esteetöntä.

Otetaanko minua mukaan? Olenko riittävä? Moniin nuorten teattereiden sisäänpääsyprosesseihin kuuluvat monipäiväiset pääsykokeet – kuin teatterikorkeaan konsanaan. Esteeksi saattaa muodostua myös raha. Esimerkiksi tanssituntien hinnat voivat suosituimmissa saleissa kivuta sen verran korkealle, että kurssimaksun vuoksi jää harrastus haaveeksi. Kolmantena on harrastuksen vaatima aika. Kaikki eivät halua tai jaksa sitoutua valtaviin harjoitusmääriin, joita taideproduktiot voivat sisältää. Harrastuksen pitäisi saada olla myös leppoisaa irtiottoa suoritusten ja aikataulutusten ristipaineesta.

Positiivisia vaikutuksia

Mihin yhteisöllistä kulttuurihöntsää tarvitaan? Nuorisoseurojen slogan ”tekemisen riemu” kiteyttää hyvin sen, mikä ero on olla kohde tai toimija. Kulttuuriharrastuksen ei tarvitse olla passiivista vastaanottamista vaan siinä voidaan olla aktiiviisia luovia osallistujia, joita yhdessä tekeminen ja hyvä fiilis yhdistävät. Höntsä-hankkeen Coach-tapaamisissa koulutetaan nuorista vertaisohjaajia, joilla on hyvät eväät järjestää Höntsäklubeja. Niissä voidaan heittäytyä vaikkapa improharjoitteiden maailmaan, treenata twerkkausta tai toteuttaa graffititaideteoksia – Mitä vain nuoret yhdessä tuumin haluavat harrastaa.

Kulttuurihöntsässä – kuten muussakaan höntsäilyssä – ei olla tiukan tavoitehakuisia, mutta lopputulema voi silti yllättää. Vapaaehtoinen ja aktiivinen osallistuminen kulttuuritoimintaan lisää tutkitusti yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja sallivuutta sekä vahvistaa uskoa itseen ja elämään. Sivuvaikutuksena saattaa osallistuja kokea itsensä myös entistä luovemmaksi, iloisemmaksi ja aktiivisemmaksi. Tämän saa aikaan erityisesti sellainen kulttuuritoiminta, johon liittyy yhdessä toimimista. Kannattaa siis hyvällä syyllä kulttuurihöntsäillä ja tehdä se porukalla – tekemisen riemulla!

Judit Kemppilä

Projektikoordinaattori

Höntsä-hanke

Suomen Nuorisoseurat ry

Kirjoittajana pääkaupunkiseudun osahankkeen Monialaisen kulttuuri -ja liikuntahöntsän projektikoordinaattori Suomen Nuorisoseuroilta.

Lähteet ja linkit:

Joki, Leena: Lähdetään höntsäämään! https://www.kielikello.fi/-/lahdetaan-hontsaamaan-

Suomen kulttuurirahasto: https://www.skr.fi/fi/kulttuuritutkimus

Suomen mielenterveysseura: https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/kulttuuri-lisää-hyvinvointia